Mulazzo e Dante 13.7.2016

13.7.2016 Keskiviikko, Mulazzo

Koska Firenzen lämpötilat näyttivät edelleen olevan korkealla, päätimme vierailla lähikohteissa ja siirtää Firenzen reissua seuraavaan päivään. Lähdimme kohti Mulazzoa ja Malaspinojen vanhaa linnaa, jossa Danten kerrottiin majailleen maanpakoaikanaan. Paikassa piti olla myös Dante-museo. Aluksi näytti siltä, että emme pääse lainkaan Mulazzoon, koska kaksi navigaattorin näyttämää tietä sinne olivat poikki ja massiiviset tietyöt meneillään. Lopulta sitkeästi yritettyämme löysimme reitin vuoren harjalla olevaan pieneen linnoituskaupunkiin.  Linnan vieressä oli jälleen valkoinen Danten patsas, mutta itse museo oli kiinni. Linnan torni oli jäljellä ja sen juurelta oli kunnioitettavat näkymät lähimaastoon, kirkkaalla ilmalla varmaankin usean kymmenen kilometrin päähän. Koko linnoituksen ympärillä maasto laski jyrkästi, siinä on muinoin saattanut olla vallihauta. Paikka on vaikeapääsyisyytensä vuoksi ollut varmaankin hyvä turvapaikka henkensä puolesta pelänneelle runoilijalle.  Kuljeskelimme paikoitellen hylätyn näköisen linnoituskaupungin mukulakivikatuja pitkin ja totesimme, että paikka oli kuin tehty pikkupoikien seikkailuleikkeihin. Olipa siellä yksi houkutteleva ja hyvin hoidetun näköinen bed and breakfast -paikkakin, jonka terassilta oli unelmanäköala vuorille. 

Dante a Mulazzo

Castello di Mulazzo

Castello di Mulazzo

Castello di Mulazzo

Itsepäinen viikuna kasvaa muurin läpi

Poikkesimme matkalla vielä Pontremolissa, joka oli nimensä puolesta tuttu erään strategiapelin yhteydestä. Söimme siellä foccaccia-lounaan ja kiertelimme kaupungilla. Pontremolin kirkossa sai eurolla sytytettyä valot koko kirkkoon. 

Duomo di Pontremoli

Pontremoli

Paluumatkalla kävimme Conadissa hankkimassa lounastarpeita.  Löysimme mm. pyöreitä kesäkurpitsoja, jotka maistuivat makeammalta kuin pitkulaiset koto-Suomessa. Maustehyllystä löytyi tuliaisiksi mm. aglio e pepperoncinoa jauhettuna ja kokonaisia muskottipähkinöitä miniraastimineen lasipullossa. Majalle päästyämme tein tagliatelleja kesäkurpitsatomaattikastikkeessa ja jälkiruuaksi nautimme ligurialaista pandolcea proseccon kera. Roskat annettiin jälleen jätevastaavallemme analysoitavaksi. Muurahaisia ei ole enää juurikaan näkynyt terassilla. Syy löytynee sinne ilmestyneistä pikkuliskoista, jotka ovat ehkä popsineet ne suihinsa.