Firenze 14.7.2016

14.7.2016 Torstai, Firenze

Vihdoinkin koitti päivä, jolloin pääsimme Firenzeen! Heti alkumatkasta tielle tupsahti 7 pientä ja ruskeaa kanalinnunpoikasta, jotka pelottomasti taapersivat automme edessä aivan ilman emoa. Kuljimme jonkin aikaa tässä erikoisessa lintusaattueessa, jonka koimme selkeäksi hyvän onnen enteeksi matkallemme, mutta lopulta oli jalkauduttava ulos autosta ja hätisteltävä linnut pois perinteisellä hus hus -menetelmällä. 

Firenzeen saavuttuamme tarkoitus oli parkkeerata auto Stazione Santa Maria Novellan parkkipaikalle. Päädyimme kuitenkin sen lähellä olevaan yksityisparkkiin, jossa autot olivat parkissa päällekkäin varastoituina kahdessa kerroksessa.  Auton avaimet annettiin miehelle, joka huolehti auton sijoittamisesta sopivalle paikalle.  Olimme hämmästyneitä ja iloisesti yllättyneitä moisesta tehokkuudesta ja lähdimme tyytyväisenä kiertelemään kaupungille. Tällä kertaa erkanimme kahdeksi ryhmäksi ja sovimme tapaamisesta parkkiluolan edessä klo 19 maissa illalla. 

Firenze ei ollut lainkaan niin kuuma kuin mitä säätiedotusten perusteella olisi voinut kuvitella, vaan välillä puhalsi raikas tuuli.  Duomoon oli parin tunnin jono ja päätimme jättää sen ja kupoliin kiipeämisen väliin tällä kertaa. Sen sijaan istahdimme lounaalle erääseen Piazza del Duomon pizzeriaan. Pizzoja paloitteleva nuori ja näyttävä nainen nautti selvästi työstänsä ja paloitteli pizzat vauhdikkaasti show-elkein kappaleiksi veitsellä ja pizzaleikkurilla.  Ensimmäistä kertaa tulin ajatelleeksi, miten antoisaa ja palkitsevaa pizzaiolan työ voi olla, kun saa purkaa kaikki aggressionsa ja temperamenttinsa pizzoihin ja käytellä veistä armoa ja sääliä tuntematta ja olla samalla hyödyksi sekä muille että itsellensä.

Firenzen kadut ovat täynnä liikkeitä, joissa myydään ihania nahkatuotteita, etenkin kenkiä ja laukkuja. Palkitsin itseni nahkaisella luottokorttikotelolla ja nahkaisella rannekorulla, jossa oli kaupungin symboli lilja kahden sydämen ympäröimänä.  Kaupungissa voisi viettää viikkokausia tutustumalla erilaisiin muotiliikkeisiin ja tietysti myös museoihin, kirkkoihin ja muihin historialisiin kohteisiin. Kävimme Casa di Dantessa, joka sisälsi itse asiassa enemmän aikalaistietoa kuin suoranaisesti Danteen liittyvää aineistoa. Ei olla varmoja, onko Dante syntynyt juuri siinä talossa, mutta oletettavasti kuitenkin samankaltaisessa talossa. Ilmeisesti Alighierin suku kuitenkin omisti aikoinaan ko. talon.

 

Manoscritto "Palatino 313"

Danten talolta suunnistimme kohti Santa Crocen kirkkoa, jossa on useiden Italian suurmiesten hautamuistomerkit. Myös Dantelle on kirkossa muistomerkki, vaikka hän itse asiassa on haudattu Ravennaan. Leonardo da Vincille on myös muistolaatta kirkossa.  Firenzeläiset varastivat Michelangelon luut Roomasta, jossa tämä oli kuollessaan, saadakseen ”oman poikansa” takaisin ”kotiinsa” ja niinpä hänellekin on pystytetty mahtava muistomerkki Galileo Galilein, Macchiavellin ja Rossinin hautojen joukkoon. 

Basilica di Santa Croce

Santa Croce, interno

Altare

Danten patsas Santa Crocen edessä

Monumento di Dante

Tomba di Michelangelo

 

Monumento funebre di Rossini

Monumento funerario di Galileo Galilei

 

Leon Battista Alberti

Tomba di Macchiavelli

Kirkolta lähdimme kohti Ponte Vecchion siltaa ja Incredible Florence multimedia-showta, joka oli nähtävänä Santo Stefano al Ponte -kirkossa. Esitys olikin hieno, n. 40 minuuttia kestävä tiivistelmä Firenzen kaupungin historiasta.  Sen teossa oli ollut mukana mm. Marco Vichi, Italia-klubin klubikirjailija, joka oli laatinut esityksen rytmityksen ja toiminut sen kirjallisena neuvonantajana. Show oli aikakone, jossa liikuttiin eteenpäin kaupungin syntymästä aina tulevaisuuden vuoteen 3016 asti!

Ponte Vecchio, jonka päällä kulkee Vasarin käytävä

Incredible Florence

 

Arno

Ostimme jäätelöt sillan kupeesta ja jatkoimme matkaa Arno-joen toiselle puolelle Bobolin puistoon. Yllätykseksemme puisto oli rakennettu jyrkkään rinteeseen ja sen kujia noustessa kulkija hengästyi toden teolla.  Puuskutus kannatti, koska puiston korkeimmilta paikoilta oli upeat näkymät kaupunkiin. Otimme valokuvia maisemista, patsaista ja suihkukaivoista.  Jostain syystä puiston hoito oli jäänyt retuperälle, suihkulähteet eivät suihkuttaneet vettä tai olivat aivan tyhjillään. Ruohoa ei ollut leikattu eikä kasteltu riittävästi. Paikan kahvila oli kiinni eikä puistossa saanut myöskään syödä eväitä.  Kaiken lisäksi puistossa käynnistä piti maksaa.  Muutamalla kioskilla ja kauniilla istutuksilla olisi vierailijoiden viihtyvyyttä saatu lisättyä helposti.  Ihmetellä täytyy, että kaupunki ei huolehdi tällaisesta paraatipaikalla olevasta ”ulkomuseosta”. 

Giardino di Boboli

Statua di Nettuno

Pegaso, il cavallo alato

Firenze vista dal Giardino di Boboli

Fontana del Carciofo

Puistosta lähdimme vähitellen palaamaan rautatieaseman parkkihalliin, jossa parkkimaksun maksettuamme auto oli ajajan ovi valmiiksi avattuna odottamassa heti ulosmenoluiskan päässä.  Jälleen ihmettelimme ripeää ja laadukasta palvelua ja asettauduimme autoon istumaan tuntien itsemme lähes kuninkaallisiksi. Tätä parkkia voi suositella tutuillekin, koko päivän parkkimaksu oli vain 28€.